:: wikimiki.org ::
| Engelmanninkuusi |
Engelmanninkuusi
Engelmanninkuusi (Picea engelmannii) on havupuu joka esiintyy luonnonvaraisena Pohjois-Amerikan länsiosissa.
Lajin esiintymisalue ulottuu Brittiläisen Kolumbian keskiosista ja lounais-Albertasta aina pohjois-Kaliforniaan ja lounaiseen Arizonaan ja Uuteen Meksikoon. Pohjois-Meksikossa on myös kaksi erillistä esiintymisaluetta. Laji kasvaa korkealla vuoristossa (900-3450 m.), monilla alueilla puurajalle saakka, esiintymisalueen luoteisosissa joskus alempana.
Engelmanninkuusi kasvaa yleensä 25-40 metrin pituiseksi, parhaimmillaan 65 metriä ja rungonpaksuudeltaan 1,5 metriseksi. Kaarna on ohut ja suomumainen joka hilseilee pois pyöreissä paloissa halkaisijaltaan 5-10 cm. Latvusto on kapea nuorena. Vuosiversot ovat väriltään ruskean-oranssinkeltaisia, tiheästi untuvakarvaisia. Neulaset ovat 15-30 mm. pitkiä, pehmeitä, päältä sinivihreitä ja alapuolelta sinivalkoisia.
Kävyt ovat riippuvia, kapeita, 4-8 cm. pitkiä ja 1,5 cm. leveitä sulkeutuneena, 3 cm. leveitä avautuneena. Niissä on ohuet, taipuisat suomut jotka ovat 15-20 mm. pitkät aaltomaisilla reunoilla. Väriltään kävyt ovat punaruskeita, täysin kehittyneinä 4-7 kuukautta pölyttymisen jälkeen vaalean ruskeita. Siemenet ovat mustia, 2-3 mm. pitkiä joissa on 5-8 mm. pitkä kapea vaaleanruskea siipi.
Engelmanninkuusesta esiintyy kaksi alalajia (joista toiset tutkijat pitävät niitä muunnoksina, toiset omina lajeinaan):
- Picea engelmannii subsp. engelmannii, esiintymisalue kokonaan lukuun ottamatta P. engelmannii subsp. mexicana.
- Picea engelmannii subsp. mexicana josta on kaksi erillistä esiintymisaluetta pohjois-Meksikossa. Engelmanninkuuset aivan Arizonan kaakkoisosassa ja Uuden-Meksikon lounaisosassa kuuluvat mahdollisesti myös tähän alalajiin.
Engelmanninkuusi risteytyy helposti lähisukulaisen valkokuusen (Picea glauca) kanssa Kalliovuorten pohjois- ja itäosissa ja jonkin verran sitkankuusen (Picea sitchensis) kanssa Kaskadien vuoriston länsiosissa.
Käyttö
Engelmanninkuusta käytetään Pohjois-Amerikassa paperinvalmistukseen ja rakennuspuuksi. Hitaasti korkealla vuoristossa kasvaneita puita käytetään akustisten kitaroiden valmistukseen. Käytetään myös jonkin verran joulukuusina. Suomessa engelmanninkuusta käytetään jonkin verran koristepuuna ja se menestyy Etelä- ja Keski-Suomessa.
Luokka:Kuuset
Havupuut
- Araucariaceae – araukariakasvit
- Cephalotaxaceae – rypälekuusikasvit
- Cupressaceae – sypressikasvit
- Pinaceae – mäntykasvit
- Podocarpaceae – podokarpuskasvit
- Sciadopityaceae – varjostinkuusikasvit
- Taxaceae – marjakuusikasvit
Havupuut (Pinophytina syn. Pinopsida, Coniferopsida) ovat siemenkasveja (Magnoliophyta), jotka nykyluokittelun mukaan muodostavat alakaaren rinnakkain käpypalmujen (Cycadophytina), neidonhiuspuiden (Gingkophytina), Gnetophytinan ja koppisiemenisten (Magnoliophytina) kanssa. Kaikki nykyisin elävät havupuut kuuluvat luokkaan Pinopsida.
Useimmat havupuut ovat ikivihreitä. Niiden lehdet ovat kapeita ja jäykkiä, usein varsin teräviä ja niitä kutsutaan neulasiksi. Poikkeuksen muodostavat lehtikuuset, jotka pudottavat pehmeät neulasensa talveksi. Yksineuvoiset kukat ovat pieniä, eikä niillä ole lainkaan kehälehtiä. Hedekukat ovat norkkomaisia ja ne varisevat pois pölyttämisen jälkeen. Hedelmät ovat puumaisia käpyjä tai marjakäpyjä (marjakuusikasvit), ja siemenaiheet sijaitsevat paljaina emilehtien pinnalla kukinnan käpysuomuissa. Puuaines koostuu erityisistä putkisoluista, jotka ovat rengashuokosellisia ja joista muodostuu vuosilustoja. Havupuut muodostavat merkittävän osan saha- ja erityisesti paperiteollisuuden raaka-aineista.
Havupuulajeja tunnetaan 600–650. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena neljä lajia: mänty eli metsämänty (Pinus sylvestris), kuusi eli metsäkuusi (Picea abies), kataja eli kotikataja (Juniperus communis) ja euroopanmarjakuusi (Taxus baccata), sekä yleisesti istutettuna muiden muassa siperianlehtikuusi (Larix sibirica), euroopanlehtikuusi (Larix decidua), sembramänty (Pinus cembra), kanadantuija (Thuja occidentalis), japaninmarjakuusi (Taxus cuspidata) ja siperianpihta (Abies sibirica).
Heimot
Havupuut jaetaan seitsemään heimoon:
- Araucariaceae – araukariakasvit
- Cephalotaxaceae – rypälekuusikasvit
- Cupressaceae – sypressikasvit
- Pinaceae – mäntykasvit
- Podocarpaceae – podokarpuskasvit
- Sciadopityaceae – varjostinkuusikasvit
- Taxaceae – marjakuusikasvit
Katso myös
- Cycadophytina – käpypalmut
- Gnetophytina
- Ginkgophytina – neidonhiuspuut
- Magnoliophytina – koppisiemeniset
Luokka:Havupuut
ja:針葉樹
Brittiläinen Kolumbia
Brittiläinen Kolumbia (englanniksi British Columbia) on Kanadan läntisin, vuonna 1871 perustettu, Tyyneen valtamereen rajoittuva provinssi. Sen maapinta-ala on 925 186 neliökilometriä. Vuonna 2004 asukasluvuksi ilmoitettiin 4 168 123.
Provinssi rajoittuu lännessä Yhdysvaltain Alaskan osavaltioon ja etelässä Washingtonin, Idahon ja Montanan osavaltioihin Yhdysvalloissa. Pohjoisnaapureita ovat Kanadan puolella Yukon ja Luoteisterritoriot, idässä Albertan provinssi.
Lounaisella Vancouverin saarella sijaitsee provinssin pääkaupunki Victoria. Provinssin suurin kaupunki on Vancouver, joka on mantereen puolella.
Vancouverin saarella on lauhkeaa sademetsää, joka jatkuu Alaskaan. Samantapaista kasvillisuusvyöhykettä on myös Chilessä.
Kymmenen suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan
Luokka:Kanadan hallinnolliset alueet
zh-min-nan:British Columbia
ko:브리티시컬럼비아 주
ja:ブリティッシュコロンビア州
simple:British Columbia
Alberta
Alberta on yksi Kanadan provinsseista. Sen pääkaupunki on Edmonton. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Banff ja Calgary. Alberta on saanut nimensä prinsessa Louise Caroline Albertan (kuoli 1939) mukaan. Hän oli kuningatar Viktorian neljäs tytär.
Historia
Alberta oli osa Luoteisterritorioita vuoteen 1905 saakka.
Maantiede
Alberta sijaitsee länsi-Kanadassa. Sen naapureita ovat Brittiläinen Kolumbia lännessä, Luoteisterritoriot pohjoisessa ja Saskatchewan idässä. Etelässä rajanaapuri on Yhdysvaltain osavaltio Montana.
Provinssin länsiraja kulkee Kalliovuorilla. Albertan puolella sijaitsee mm. Kanadan Kalliovuorten korkein huippu, lähes neljä kilometriä korkea Mount Robson. Vuoret näkyvät satojen kilometrien päähän. Suurin osa vuorialueesta on kansallispuistoa, jossa karhut, peurat ja muut eläimet vaeltelevat vapaina ja yleisinä jopa kaupunkien (mm. turistikeskus Banff) keskustoissa. Vuorilla sijaitsee myös useita laskettelukeskuksia.
Provinssin itäisemmät osat ovat viljavaa tasankoa, Saskatchewanin rajalla preeriaa. Lukuisat joet virtaavat alas vuorilta läpi provinssin.
Suuren provinssin (etelä-pohjoissuuntaan 1200 km, itä-länsisuuntaan 600 km) sisällä on myös ilmastonvaihtelua. Korkeuserot lisäävät vaihtelua. Eteläinen Alberta on kesäisin melko kuumaa ja kuivaa seutua. Provinssin länsiosia suojaavat talvella vuorilta tulevat chinook-tuulet, sen sijaan itäosat ovat talvisin erittäin kylmiä (n. -35 astetta) ja kesäisin kuumia (n. +35 astetta). Etelä- ja keski-Alberta ovat Kanadan todennäköisintä pyörremyrskyseutua.
Talous
Albertan öljyvarat on huomattavat. Niistä merkittävimmäksi nousemassa olevan Athabascan öljyhiekan arvioidaan sisältävän yli kolmanneksen maailman öljystä ja olevan siten maailman suurin yksittäinen öljyesiintymä. Provinssissa toimii kaksi Pohjois-Amerikan suurinta öljynjalostuslaitosta.
Toinen provinssin tärkeistä tulonlähteistä on maatalous, erityisesti lihakarja. Siellä on yli viisi miljoonaa lehmää, ja lihaa viedään ympäri maailmaa. Siellä kasvatetaan myös biisoneita.
Provinssin pohjoisosissa on paljon metsää ja siten metsäteollisuutta. Lisäksi provinssissa on korkean teknologian tuotantoa, erityisesti nestekidenäyttöjä tuotetaan paljon, sillä ne myös keksittiin Albertassa.
Politiikka
Alberta on konservatiivisempi kuin suurin osa muuta Kanadaa.
Turismi
Turisteja Albertaan vetävät Kalliovuoret ja sen hiihtokeskukset, vuorikiipeily- ja vaellusmahdollisuudet. Kansallispuistoaseman vuoksi luonnosta pääsee nauttimaan täysin siemauksin. Albertan asukkaat ovat erittäin ystävällisiä ja heissä on havaittavissa rajaseudun asukkaiden henkeä.
Vuoriston lisäksi turistikohteita ovat provinssin kaksi suurta kaupunkia, Calgary ja Edmonton, molemmissa on suuret kansainväliset lentokentät ja kaikki suurkaupungeilta odotettavissa olevat mahdollisuudet.
Aiheesta muualla
- [http://www.gov.ab.ca Albertan hallitus]
zh-min-nan:Alberta
ko:앨버타 주
ja:アルバータ州
simple:Alberta
Kalifornia
Kalifornia on osavaltio Yhdysvaltain länsirannikolla Tyynenmeren rannalla. Se on väkiluvultaan suurin ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin osavaltio.
Osavaltion nimi tulee Garci Rodríguez de Montalvon, 1500-luvun kirjailijan teoksesta Las sergas de Espladián, jossa on California-niminen saariparatiisi.
Eteläinen Kalifornia on tiheästi asuttu ja suurin osa väestöstä elää korkeintaan 80 kilometrin etäisyydellä Tyynestämerestä.
Kalifornialla, varsinkin sen suurimmilla kaupungeilla, on imago paikkana, jonne monet varakkaat tykkäävät muuttaa elämään. Suuret ja vilkkaat kaupungit tarjoavat mahdollisuuksia materiaaliseen elämäntyyliin ja osavaltion monissa osissa sää on aurinkoinen lähes koko vuoden läpi.
Historia
Ensimmäinen Tyynenmeren rannikkoa tutkinut eurooppalainen oli Juan Rodriguez Cabrillo vuonna 1542, häntä seurasi Francis Drake 1579. 1700-luvun lopulla espanjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat pieniä asumuksia Kalifornian niemimaan pohjoispuolelle. Espanja sai Kalifornian haltuunsa juuri ennen venäläisten tuloa sinne, venäläiset perustivatkin vain muutamia asutuspaikkoja. Meksikon itsenäistyttyä lähetysasemat joutuivat Meksikon hallitukselle ja ne purettiin ja hylättiin.
Vuoden 1847 Meksikon-Yhdysvaltain sodan jälkeen Kalifornia jaettiin valtioiden kesken. Meksikon puoleisesta Baja Californiasta tuli Baja Californian ja Baja California Surin osavaltiot ja Yhdysvaltain puoleisesta Alta Californiasta Yhdysvaltain Kalifornian osavaltio 1850.
Vuonna 1848 Kalifornissa oli noin 4 000 espanjaa puhuvaa asukasta. Kultalöytöjen jälkeen alueella alkoi väkiryntäys ja eurooppalaiset siirtolaiset julistautuivat itsenäiseksi Kalifornian tasavallaksi 10. kesäkuuta 1846 kapinoiden Meksikoa vastaan. Presidenttinä oli William B. Ide. tasavalta kuitenkin päättyi lyhyeen 9. heinäkuuta kommodori John D. Sloatin taistelulaivan purjehdittua San Franciscon lahteen ja vaadittua Kaliforniaa Yhdysvalloille. 1850 maa liitettiin osavaltiona liittovaltioon.
Sisällissodan aikana väki jakaantui pohjoisen ja etelän kannattajiin ja vaikka Kalifornia liittyi pohjoisen puolelle, molemmille puolille mentiin vapaaehtoisina.
Ensimmäinen rautatie yhdisti rannikot 1869. Kalifornian havaittiin soveltuvan trooppisten hedelmien kasvatukseen ja maanviljelykseen yleensä.
Vuosina 1900–1965 väkiluku kasvoi alle miljoonasta Yhdysvaltain suurimmaksi. Väestö on erittäin monipuolista. Osavaltio on nykyisin Yhdysvaltain teknologian ja elokuvateollisuuden keskus ja merkittävä maataloustuottaja.
Maantiede
elokuva
Kaliforniaa rajoittavat Tyynimeri, Oregon, Nevada, Arizona ja Meksikon Baja California.
Maantieteellisesti se koostuu hedelmällisesti keskuslaaksosta, vuorijonoista ja aavikoista. Pääosa asutuksesta on viileimmillä rannikon alueilla Tyynenmeren rannalla, erityisesti San Franciscossa, San Joséssa, Los Angelesissa ja San Diegossa. Pääkaupunki Sacramento sijaitsee kuitenkin keskuslaaksossa.
Idässä keskuslaaksoa rajaa Sierra Nevada, pohjoisessa Cascade Range ja etelässä Tehachapivuoret. Korkein kohta on Mount Whitney Sierra Nevadalla 4 421 metriä. Sierra Nevadan vuoristossa sijaitsee myös Yosemiten kansallispuisto. Etelässä vuorien takana on Mojaven aavikko, jonka koillispuolella sijaitsee Kuolemanlaakso, Pohjois-Amerikan matalin ja kuumin paikka.
Kalifornia tunnetaan maanjäristyksistään, joita esiintyy San Andreasin siirtymän alueella. Alueella on myös aktiivisia tulivuoria, kuten Mammoth Mountain. Lassen Peak -tulivuori purkautui viimeksi 1914 ja 1921.
Isoimmat kaupungit
Asukkaita enemmän kuin 10 000 000.
- Los Angeles / Long Beach (Los Angelesin metropoli)
Asukkaita enemmän kuin 1 000 000.
- Fresno
- Santa Ana / Anaheim / Irvine (Orange Countyn alue)
- Sacramento
- San Diego
- San José / San Francisco / Oakland (San Franciscon lahden ympäristö)
Asukkaita enemmän kuin 500 000.
- Bakersfield
Talous
Kalifornia tuottaa 14 prosenttia Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta. Valtiona se sijoittuisi seitsemänneksi maailmassa Yhdysvaltain, Kiinan, Japanin, Saksan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen.
Tuottoisin teollisuudenala on maatalous, joka tuottaa kaksi kertaa niin paljon kuin seuraavilla sijoilla olevat ilmailu, televisiotuotanto, kevyt teollisuus ja kaivostoiminta. Tärkeimpiä maataloustuotteita ovat hedelmät, vihannekset, maitotuotteet ja viinit.
Piilaakson korkean teknologian alat ajautuivat taantumaan Internet-buumin jälkeen, mutta lääketieteellinen tekniikka, tietokonepelit ja animaatio ovat tuoneet kasvua.
Väestö
Asukkaita Kaliforniassa oli 33 871 648 vuonna 2000. Väestönlaskennan mukaan Kaliforniassa ei ole selkeää enemmistöryhmää. Espanjaa puhuvia on noin kolmannes, muita merkittäviä ryhmiä ovat aasialaiset, mustat ja intiaanit. Espanjan puhujien ennustetaan olevan enemmistönä vuoteen 2040 mennessä.
Kielet
Vuonna 2000 kalifornialaisista yli 5 vuotiaista puhui kotonaan englantia 60,5% ja espanjaa 25,8%. Kiina oli kolmanneksi puhutuin kieli 2.6% osuudella, seuraavana Tagalogin kieli 2.0% ja Vietnami 1.3%.
Uskonnolliset ryhmät
- Kristittyjä – 75%
- Protestantteja – 38 %
- Baptisteja – 8 %
- Presbyteriaaneja – 3 %
- Metodisteja – 2 %
- Luterilaisia – 2 %
- Muita protestantteja – 23 %
- Katolisia – 34 %
- Muita kristittyjä – 3 %
- Juutalaisia – 2 %
- Muita uskontoja – 3 %
- Uskonnottomia – 20 %
Aiheesta muualla
- [http://www.state.ca.us Kalifornian virallinen sivusto]
Luokka:Kalifornian osavaltio
ko:캘리포니아 주
ja:カリフォルニア州
simple:California
th:มลรัฐแคลิฟอร์เนีย
Arizona
Arizona on 48. Yhdysvaltoihin liitetty osavaltio. Osavaltion naapurit ovat Meksiko Coloradojoen takana etelässä, New Mexico, Utah, Nevada ja Kalifornia. Suurimmat kaupungit ovat Phoenix, Tucson, Yuma ja Flagstaff. Grand Canyonin lisäksi osavaltiossa on useita muita kansallispuistoja, monumentteja ja intiaanireservaatteja.
Historia
Fransiskaani Marcos de Niza teki löytöretken alueelle 1539, Coronadon löytyretki tuli alueelle 1540—1542. Isä Kino perusti useita lähetysasemia ja käännytti intiaanit kristinuskoon 1690-luvulla ja 1700-luvun alussa. Espanja perusti linnoituskaupunkeja Tubaciin 1752 ja Tucsoniin 1775.
Meksikon itsenäistyessa 1821 Arizona jäi sille, ja Yhdysvallat sai alueen sodan jälkeen 1848. Loppu ostettiin 1853. Arizona oli osa New Mexicoa vuoteen 1863, jolloin se lohkaistiin omaksi alueekseen.
Mormonit saapuivat Phoenixin laaksoon 1800-luvun lopulla. Arizona liitettiin Yhdysvaltiohin 14. helmikuuta 1912.
Luokka:Yhdysvaltojen osavaltiot
ko:애리조나 주
ja:アリゾナ州
Meksiko
Meksiko (esp. México, Espanjassa joskus lausumisen mukaisesti Méjico), viralliselta nimeltään Meksikon yhdysvallat, on Pohjois-Amerikan eteläosassa sijaitseva yli sadan miljoonan asukkaan maa, jonka rajanaapureita ovat Yhdysvallat, Belize ja Guatemala. Maan pääkaupunki on (Ciudad de) México eli México Distrito Federal (México D.F.), josta Suomessa usein kuulee käytettävän englanninkielistä versiota Mexico City.
Historia
:Pääartikkeli: Meksikon historia
Meksikon alue oli asutettu jo ennen kuin espanjalaiset löytöretkeilijät saapuivat sinne vuonna 1519. Tuohon aikaan asteekit elivät kukoistuskauttaan ja olivat vain muutamaa vuosikymmentä aiemmin valloittaneet valtaosan Meksikon eteläosasta. Espanjan conquistadorit saivat Hernán Cortésin johtamana alueen haltuunsa varsin helposti, sillä asteekit uskoivat Cortésin olevan ennustusten mukaisesti idästä kostamaan palannut jumala ja eurooppalaiset olivat teknisesti noin tuhat vuotta kehityksessä edellä. Meksiko oli Espanjan vallan alla vuoteen 1821 saakka, jolloin kymmenen vuotta kestänyt itsenäisyyssota päättyi. Vuosina 1876-1911 presidenttinä oli lähes yhtäjaksoisesti Porfirio Diaz, joka johti maata diktaattorin elkein. Hän oli päässyt valtaan tunnuslauseella:"Yleinen äänioikeus, ei uudelleenvalintaa". Myöhemmin hänen vastustajansa käyttivät sitä iskulauseenaan. Vuoden 1910 uudelleenvalinta oli liikaa Diazin vastustajille. Tällöin puhkesi suuri Meksikon vallankumous, joka johti Diazin syrjäyttämiseen ja monen vuoden taisteluihin.
Politiikka
:Pääartikkeli: Meksikon politiikka
Osavaltiot
:Pääartikkeli: Meksikon osavaltiot
Meksikossa on 32 osavaltiota:
Maantiede
:Pääartikkeli Meksikon maantiede
Meksiko sijaitsee Pohjois- ja Etelä-Amerikan välisellä kannaksella Meksikonlahden ja Tyynen meren välissä. Meksikon eteläisimmät osat kuuluvat Keski-Amerikkaan, mutta suurin osa maasta on Pohjois-Amerikassa. Kummallakin rannikolla kulkee vuoristo: itäinen ja läntinen Sierra Madre. Luoteisrannikon rinnalle työntyy Meksikolle kuuluva Kalifornian niemimaa, jonka mantereesta erottaa Kalifornianlahti. Meksikon kaakkoisin osa on Jukatanin niemimaa, joka jakaa Meksikonlahden ja Karibianmeren.
Meksikon naapurimaita ovat pohjoisessa Yhdysvallat ja etelässä Guatemala ja Belize.
Talous
:Pääartikkeli Meksikon talous
Meksikon peson devalvointi 1994 syöksi maan lamaan, josta Meksiko ei ole vieläkään kokonaan toipunut. Ylivoimaisesti suurin vientikumppani on Yhdysvallat.
Väestöjakauma
:Pääartikkeli: Meksikon väestöjakauma
Meksikon väestöjakauma
Kulttuuri
:Pääartikkeli Meksikon kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- hopea
- kulta
- lyijy
- sinkki
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- koneet
Luokka:Meksiko
zh-min-nan:México
ko:멕시코
ms:Mexico
ja:メキシコ
simple:Mexico
Kalliovuoret
Kalliovuoret eli Kordillieerit (englanniksi Rocky Mountains) on vuorijono läntisessä Pohjois-Amerikassa. Se ulottuu 4 800 km matkan Meksikosta Yhdysvaltojen halki Kanadaan ja Alaskaan. Se kuuluu ns. nuoriin poimuvuoristoihin, jotka ovat syntyneet viimeisen 60 miljoonan vuoden aikana litosfäärilaattojen törmätessä.
Kalliovuorten korkein huippu on Mount Elbert Coloradossa (4 399 m). Kanadassa korkein huippu on Mount Robson (3 954 m).
Luokka:Pohjois-Amerikka
Luokka:Vuoristot
zh-min-nan:Rocky Soaⁿ-lêng
ja:ロッキー山脈
th:เทือกเขาร็อกกี
Joulukuusi
Joulukuusi on joulun juhlistamiseen liittyvä kuusi tai pihta, joka kaadetaan metsästä hieman ennen joulua ja koristellaan sitten erilaisin koristein kuten kynttilöin ja värikkäin nauhoin. Latvaan sijoitetaan usein tähti. Joulukuusia on tapana asetella sekä sisätiloihin - esimerkiksi koteihin ja julkisiin tiloihin - että ulkotiloihin kuten toreille ja kauppojen ulkopuolelle. Ensimmäiset joulukuuset olivat kuitenkin aina ulkona yleisillä paikoilla.
Joulukuusista on myös muovisia versioita, jotka luonnollisesti kestävät kaadettua puuta pidempään. Joskus joulukuusen tilalla on kataja.
Historia
Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensimmäistä kertaa 1800-luvulla ja yleistyi vasta viime vuosisadan alussa.
Katso myös:
- Joulu
Luokka:Joulu
ja:クリスマスツリー
Война в Персийския заливВойна в Персийския залив (или Война в Ирак) може да се отнася за:
- Ирано-иракската война от 1980–1988
- Войната в Персийския залив от 1990–1991
- Войната в Ирак, започнала през 2003
london cheap hotel programy hosting jelenia gra ogoszenia sem
|
|
|
|
|
